Poliisipalveluja ajetaan jälleen alas

Itä-Suomen poliisi aikoo lakkauttaa useita pieniä poliisiasemia. En pidä lakkauttamisia tarpeellisena. Tämä ei ole hallitusohjelman mukaista koska poliisille on tulossa ensi vuonnakin lisää rahoitusta. Toiminta on varmistettu ja tulevien vuosien rahoitukseen voidaan vielä vaikuttaa. Rahoitus- ja resurssipulaan ei voida siten lakkautuksissa vedota. Mielestäni ei ole kyse myöskään poliisin hallintorakennemuutoksen mukaisista vähentämistarpeista vaan tarkoituksena on säästää rahaa ”pahan päivän varalle”.

Pienten poliisiasemien vuokrat ovat hyvin alhaisia eli niistä ei ole kovin paljon säästöä odotettavissa. On paljon todennäköisempää, että kulut kasvavat, koska maakuntien pääkaupunkeihin joudutaan rakentamaan kalliilla neliöhinnalla lisätiloja. Myös veronmaksajan kulut kasvavat kun he joutuvat omalla kustannuksellaan kulkemaan esim. kuulusteluun pääpoliisiasemalle, vaikka eivät olisi millään tavoin syyllisiä kuulusteltavaan asiaan.

Poliisin hallintorakenneuudistuksessa lakkautettiin juuri useita pieniä poliisiasemia sekä Liikkuva poliisi. Tarkoituksena oli vähentää myös poliisilaitosten päällikkötasoa ja saada henkilöstöä kentälle. Tässä ei ole onnistuttu vaan päällikköjä on siirretty muihin päällystötason poliisitehtäviin takuupalkalle. Päällikkötasoa poistuu vasta eläköitymisten kautta.

Poliisiasemaverkoston suunnitellut harvennukset tulevat näkymään varmuudella syrjäseutujen turvallisuuden sekä turvallisuuden tunteen vähenemisenä. Syrjäseuduille on tulossa turvallisuustyhjiö josta vain rikolliset kiittävät. Häiriötapauksista poliisille ilmoittamiset vähentyvät, useat tehtävät hoidetaan itse ja tietyt rikokset lisääntyvät entisestään. Veronmaksajat joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan kun poliisipalveluiden saatavuutta ei lähialueella enää ole. Avun odottaminen tuntuu pitkältä silloin kun joku on tulossa kirveen kanssa ulko-ovesta läpi.

Erikoiselta tuntuu myös, että kun turvapaikanhakijat hajautetaan pieniin kuntiin, niin samanaikaisesti poliisiresurssit keskitetään suuriin keskuksiin. Voisikin kysyä, miten se vaikuttaa kansalaisten perusturvallisuuteen? Hälytysmatkat kasvavat ja tuovat omalta osaltaan lisäkustannuksia ja työturvallisuusriskejä poliiseille. Hälytysajot ovat aina myös liikenneturvallisuusriski. Kehityksen suunta on juuri päinvastainen kuin Ruotsissa, jossa poliisiuudistuksen lähtökohdaksi on asetettu kansalaisnäkökulma. Ruotsissa on 230 kuntaa ja jokaisessa kunnassa on poliisipalvelut. Näin pitäisi olla myös Suomessa!

Poliisiorganisaation tavoitteena on tälläkin tavoin sitoa myös poliisit koko työvuoronsa ajaksi poliisiautoon. Poliisiasemat ovat olleet luontaisia taukopaikkoja jota huoltoasemat eivät ole. Niissä kahvi- ja ruokatauon lomassa otetaan kansalaisilta ilmoituksia vastaan. Jatkuva poliisiautossa istuminen vaikuttaa myös liikunta- ja tukielinsairauksien lisääntymiseen ja siten poliisien sairaslomien lisääntymiseen.

Saamani tiedon mukaan Poliisihallitus ja SM:n poliisiosasto kaavailevat sisäministerille tehtävää esitystä myös siitä, että nykyiset liikennepoliisin yksiköt sulautettaisiin suoraan kenttä- ja hälytystoiminnanyksikköihin. Sulauttamisen seurauksena on, että liikennevalvonnan osuus poliisitoiminnasta vähenee entisestään. En usko, että näitä toimia veronmaksajat haluavat.

Kari Kulmala

kansanedustaja (ps) Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 15.11.2015 (lyhyempi versio)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *