Väylät kuntoon ja tiemaksu raskaalle liikenteelle

Kevään hallitusneuvotteluissa päätetään tie- ja vesiväylien rahoitus sekä samalla raskaan liikenteen tulevaisuus ja kilpailukyky. Suomessa haetaan kasvua muun muassa biotaloudesta. Tämä edellyttää, että tiet ja vesiväylät ovat kunnossa myös Kehä III:n ja valtaväylien ulkopuolella. Raskaan liikenteen tiekuljetukset tulevat kasvamaan Suomessa entisestään tulevien puunjalostustehtaiden vuoksi, mutta esim. tie- ja vesiväylien kehittämisessä tätä ei ole huomioitu samassa suhteessa.

Suomi on tuhansien järvien maa ja Järvi-Suomen vesireittien varsilla on yli puolet Suomen puunjalostusteollisuudesta. Vesikuljetuksen edullisuuden vuoksi olisi vesiteiden kehittämisellä mahdollisuus vaikuttaa alueiden puun hintaan ja teollisuuden kilpailukykyyn, joka puolestaan lisäisi työllisyyttä. Kymijoen kanava mahdollistaisi ympärivuotisen vesiliikenteen Päijänteen vesistössä. Mäntyharjun kanava puolestaan liittäisi Päijänteen Saimaaseen. Saimaan kanavan kautta kulki viime vuonna rahtia noin 1,6 miljoonaa tonnia. Mielestäni meidän tulisi turvata sisävesikuljetukset merelle ilman Saimaan kanavaa.

Äänekosken biotuotetehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa arviolta 10 prosenttia vuodessa. Tehtaan raaka-ainetarve tarkoittaa 100 000 puukuormaa vuodessa. Tehtaat lisäävät tuotantoaan myös esim. Kuopiossa, Varkaudessa ja Leppävirralla. Tämä on piristysruiske viennille ja kuljetusyrityksille, mutta nykyiset tiestöt eivät tätä valitettavasti kestä. Osa tiestöistä on rakennettava uudelleen ja osa tarvitsee pienempää remonttia. Tämä on huomioitava vahvasti tulevassa hallitusohjelmassa.

Mielestäni Suomessa tulisi myös ottaa käyttöön Suomen kuorma-autoliiton (SKAL) ehdottama aikaperusteinen tiemaksu raskaan liikenteen osalta. Tällä saataisiin myös ulkomainen raskas liikenne maksamaan tiestömme käytöstä. Suomalaiselle kuljetusyrittäjälle tiemaksu tulisi kompensoida täysimääräisenä polttoaineveron palautusjärjestelmän kautta.

Polttoaineveron korotukset ovat vuoden 2012 jälkeen lisänneet Suomen kuljetuskustannuksia noin 150 miljoonalla eurolla vuodessa. Erityisesti Suomen ulkorajojen läheisyydessä suomalaisten kuljetusyrittäjien on erittäin vaikeaa pärjätä ulkomaisten yrittäjien kanssa mm. polttoaine- ja palkkakuluissa. Suomalaisille kuorma-autoille myönnettävä polttoaineveron palautusjärjestelmä alentaisi Suomen logistisia kustannuksia 60 miljoonalla eurolla vuodessa ja parantaisi suomalaisten kuljetusyrittäjien kilpailukykyä.

Tällä hetkellä esim. virolainen ajoneuvo voi tulla Suomeen harjoittamaan liikennöintiä ns. kabotaasisäännösten turvin. Järjestelmän mukaan ajoneuvo saapuu Suomeen ja purkaa täällä kuormansa. Tämän jälkeen yrittäjä saa ajattaa Suomessa autolla kolme kuljetusta, ennen kuin auton kuljettajineen on poistuttava maasta tai ainakin käytävä rajojemme ulkopuolella. Tällainen toiminta romuttaa suomalaisen kuljetusyrittäjän kilpailukykyä, eikä voi olla maamme etujen mukaista.

Suomi on Viron ohella ainoa EU-maa, jossa ulkomainen raskas liikenne ei maksa tiemaksuja. Voi hyvällä syyllä kysyä, miksi? Edellä mainituilla tiemaksuilla olisi ulkomaisilta kuorma-autoilta kerättävissä 10 miljoonaa euroa esimerkiksi teiden kunnossapitoon. Tiemaksut koskisivat myös suomalaisia, mutta yhdessä polttoaineveron palautusjärjestelmän kanssa Suomen ammattimaisen tavaraliikenteen kustannukset alenisivat ja suomalaisten kuljetusyrittäjien kilpailukyky parantuisi.

Kari Kulmala
kansanedustaja (ps)
Rääkkylä

Savon Sanomat 18.5.2015

Maaseudun Tulevaisuus 22.5.2015

Sanomalehti Karjalainen ei julkaissut!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *