Tapio Rautavaaran syntymästä 100 vuotta

Tapio Rautavaaran syntymästä tuli tänään kuluneeksi 100 vuotta. Harvoin kukaan on ollut niin monipuolinen kun hän. Muistatko sinä hänet parhaiten urheilijana, laulajana vai näyttelijänä? Muistan kun tapasin hänet 11 vuotiaana Tervajoen markkinoilla 1975. Sain puristaa todellisen sankarin kättä.

Rautavaara voitti keihäänheitossa kultamitalin Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 ja pronssia Oslon EM-kisoissa 1946. Suomen mestaruuden hän voitti viisi kertaa. Jousiammunnassa Rautavaara voitti maailmanmestaruuden joukkuekilpailussa 1958. Lisäksi hän voitti Suomen mestaruuden henkilökohtaisessa kilpailussa 1955 ja joukkuekilpailussa 1956.

Rautavaara esiintyi vuosina 1945–1970 yhteensä 22 elokuvassa. Parhaiten muistan hänet tukkilaiselokuvista. Rautavaara lauloi 33 vuotta kestäneen laulajanuransa aikana levylle 328 laulua. Minä tykkään eniten hänen kappaleista; Kulkurin iltatähti, Lapin jenkka, Sininen uni, Ontuva Eriksson sekä Juokse sinä humma ja Pohjolan yö. Näitä kaikkia olen päässyt itsekin laulamaan julkisesti konserteissa. Tapion veroista monopuolisuutta on vaikea enää nykyisin edes kuvitella. Vesa-Matti Loiri on päässyt kaikkein lähimmäksi häntä monipuolisuudellaan.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapio_Rautavaara

Turvallisuudellamme leikitään!

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden viranomaishenkilöstömäärä ja rahoitus ovat minimitasolla. Kiitos siitä kuuluu hallituspuolueille, koko sekstetille. Uudet eduskuntavaalit lähestyvät jolloin puolueet vasemmistoliittoa, vihreitä sekä muutos 2011 lukuun ottamatta lupaavat lisätä rahoitusta koko Suomen puolustamiselle ja sisäiselle turvallisuudelle. Turvallisuutta on ajettu alas kolme ja puoli vuotta, mutta ennen vaaleja annetaan vaalilupauksia turvallisuuden parantamiseksi. Hallituspuolueiden uskottavuus onkin koetuksella. Irvokkainta on, että osalla hallituspuolueista turvallisuus on eduskuntavaalien teemana.

Suomen puolustuksen ja turvallisuuden kohtalo päätetään keväällä seuraavassa hallitusohjelmassa. Tulevassa hallitusohjelmassa päätetään onko yleinen asevelvollisuus enää mahdollista, kyetäänkö puolustusvoimissa nykyisen kaltaisiin tehtäviin, kertausharjoituksien määrästä sekä onko koko Suomen alueellinen puolustus enää mahdollista. Ohjelmassa päätetään myös poliisi-, oikeus-, rajavartiosto- ja tullihenkilöstön määrästä sekä rahoituksesta. Päätökset tulee tehdä koko vaalikaudeksi. Tällöin keskustelut henkilöstön ja määrärahojen riittämättömyydestä vähenevät, ja turvallisuutta tuottavilla viranomaisilla on työrauha.

Suomen ulkoista turvallisuutta on rakennettava kokonaisuutena, johon kuuluvat uskottavan puolustuskyvyn ylläpito, hyvät suhteet naapurimaihin sekä kansainvälinen yhteistyö.
Sisäiseen turvallisuuteen kuuluvat mielestäni mm. ambulanssin, poliisin ja palokunnan saatavuus sekä ikääntyville riittävä ja oikea-aikainen kotiapu. Näiden palvelujen saatavuus on ollut tällä vaalikaudella entistä haastavampaa. Jokaisella meistä tulee olla oikeus nauttia turvallisesta yhteiskunnasta sekä oikeudenmukaisesta oikeusjärjestelmästä, oikeuksista ja vapauksista. Turvallisuutta ei rakenneta sanoilla vaan teoilla, ja niiden todellisuus mitataan seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Silloin ei ole samantekevää kuka päätöksiä on tekemässä.

Kari Kulmala, ylikonstaapeli
kansanedustajaehdokas (ps)
Rääkkylä

Sanomalehti Karjalainen 10.3.2015