Varkauden tielle täysremontti!

Stora Enso perustaa uuden puisten rakennuselementtien tuotantolinjan Varkauteen. Tuotanto aiotaan aloittaa jo vuoden 2016 aikana. Sanomalehti Karjalaisen (5.2.2015) mukaan puutavaraa tarvitaan tehtaalle pelkästään tukkien muodossa noin 250 000 kuutiota joka vuosi. Samaan aikaan Leppävirran Riikinnevalle rakennetaan uutta ekovoimalaa, jossa jätteenpoltto alkaisi jo vuoden 2015 lopulla. Itäisen-suomen maakuntiin molempien vaikutukset heijastuvat tervetulleina metsä- ja kuljetusalan työpaikkoina, mutta myös tiestöjen liikennemääriin.

Varkauden ja Viinijärven välisellä tiestölläkin liikennemäärät tulevat huomattavasti lisääntymään pelkästään raskaan liikenteen toimesta. Tiestöllä kulkisi vuosittain tuhansia ajoneuvoyhdistelmiä nykyisten lisäksi. Tähän kyseinen tie ei ole vielä valmis. Yhdellä tai kahdella ohituskaistalla ei vielä liikenneturvallisuutta kovin paljon saada parannettua. Tie tarvitsee täydellisen remontin ja siihen pikaisesti rahoituksen.

Rahoitus löytyy aina, mikäli kohde todetaan tärkeäksi. Valitettavasti rahoillemme on viime vuosina ollut enemmän käyttöä mm. Kreikassa, kehitysavussa tai lähialueyhteistyössä Venäjän kanssa.

Kari Kulmala, ylikonstaapeli
kansanedustajaehdokas (ps)

Sanomalehti Karjalainen 10.2.2015

Maahanmuuton haasteita

Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen töihin ja osallistuu siten omalta osaltaan yhteiskunnan rakentamiseen. Tähän ei ole mahdollisuutta Lieksassa. Lieksalaisten työttömyysprosentti on yli 20 eikä odotettavissa ole, että työllisyys paranisi seuraavien vuosien aikana. Työttömyys lisääntyy maakunnassa ja koko Suomessa nopeammin kuin ihmisiä jää eläkkeelle. Tällöin myös maahanmuuttajan on erittäin haasteellista saada työtä. He jäävät tällöin yhteiskunnan tukiverkoston huomaan. Työttömiä oli maakunnassa vuoden 2014 lopussa enemmän kuin Lieksassa asukkaita eli lähes 13000. Tällä hetkellä ei mielestäni ole tarvetta työperäisen maahanmuuton lisäämiseen maakunnassa.

Suomalaisena ajattelen, että maahanmuuttopolitiikan ja -lainsäädännön tulisi olla Suomen kannalta hyödyllistä ja sen tulisi perustua suomalaisten etujen puolustamiseen. Samaan aikaan tulisi ehkäistä maahanmuuttoa, josta on taloudellista tai yhteiskunnallista vahinkoa Suomelle tai suomalaisille. Edellä mainitut kohdat ovat erittäin vaikeita toteuttaa silloin kun vaakakupissa on yksittäisen ihmisen henki, terveys ja inhimillinen hätä. Ihmisen, joka hakee turvapaikkaa Suomesta.

Pakolaiskiintiöt tulisi sopeuttaa vastaanottomaan ja kaupungin sen hetkiseen taloustilanteeseen. Varsinkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien ja kaupunkien veronmaksajien oikeustajua koettelee, mikäli maahanmuuton kustannuksien annetaan jatkuvasti kasvaa. Näin on käymässä kaikissa maahanmuuttajia vastaanottaneissa kunnissa ja kaupungeissa sen jälkeen kun valtion rahoitus on päättynyt. Erittäin tärkeänä näkisin, että kaikki maahanmuuttoon liittyvät kulut olisivat selvästi kaikkien nähtävissä ja arvioitavissa. Tällöin huhupuheita katteettomista korvauksista olisi vähemmän. Valitettavasti viranomaiset eivät voi tai halua tietoja julkaista.

Turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyt ovat luotu vainoa pakenevien auttamiseksi, mutta ikävä kyllä niitä käytetään myös häikäilettömästi väärin. Schengen-sopimuksen mukainen vapaa liikkuvuus Euroopan sisällä on johtanut siihen, että maahan saapunut voi käytännössä valita itse mihin jäsenmaahan hän turvapaikkahakemuksen jättää. On ymmärrettävää, että hän tällöin valitsee maan josta hän on kuullut hyvää ja joissa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kunnossa sekä nopeasti saatavilla.

Suomessa maahanmuuton ongelmat ja kustannukset ovat vielä varsin vähäisiä. Meillä on hyvät mahdollisuudet välttyä esim. Ruotsin ja Ranskan maahanmuutto-ongelmilta, mutta se vaatii aina ongelmien esiin tuomista sekä selkeää lainsäädäntöä. Se vaatii myös, että kantaväestö hyväksyy maahanmuuttajien olemassaolon ja antaa heille rauhan sopeutua ja löytää oma paikka yhteiskunnassa. Lieksa on hoitanut maahanmuuttajien kotoutusta parhaansa mukaan. Epäkohtia on tuotu vuosien mittaan esiin ja niihin ovat virkamiehet puuttuneet kiitettävästi.

Kantaväestöä ei saa koskaan unohtaa. Heille kuuluu samat edut kuin maahanmuuttajillekin. Maahanmuuttajat eivät saa olla etujen saamisessa millään tavoin erikoisasemassa. En usko, että lieksalainenkaan odottaa erityiskohtelua maailmalla, vaan hän yrittää pärjätä mahdollisimman pitkälle omin avuin.

Kari Kulmala, Rääkkylä
kansanedustajaehdokas (ps)
Lieksan Lehti 31.1.2015