Metsäkanalintuja on nyt enemmän kuin vuosikausiin. Myös vesilinnut ovat pesineet hyvin. Tätä hetkeä Suomen luontoon kuulumattomat supi ja minkki ovat odottaneet, pöytä on heille katettu. Supi sekä minkki tekevät erittäin pahaa jälkeä metsäkanalintukannalle sekä pesiville vesilinnuille.
Supin ja minkin metsästys on todellista luonnonhoitotyötä, josta hyötyvät riistan lisäksi myös monet muut Suomeen kuuluvat lajit. Tälle kesälle riistanhoitotyö on myöhäistä, koska supin ja minkin pentueelliset naaraat ovat rauhoitettuja toukokuun alusta heinäkuun loppuun. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuona ajankohtana ei voida pyytää mitään pienpetoa. Pienpetojen pyynti voidaan aloittaa vasta elokuun alusta. Loukkupyynti tai hyvä koira on siinä edelleen tehokkain keino.
Suomessa on ollut useita kampanjoita pienpetokantojen pienentämiseksi ja lajien torjumiseksi. Mikään ei näytä onnistuvan. Metsästyslainsäädäntöä tulisikin muuttaa. Keinovalon käytön salliminen tehostaisi metsästystä. Supikoiria voitaisiin tällöin pyytää koiran avulla haaskalta ja lopettaa ne sitten keinovalon turvin turvallisesti. Minkin metsästystä tulisi kohdentaa erityisesti saaristoon ja vesilinnuston kannalta tärkeille suojelualueille, myös luonnonsuojelualueille.
Vielä 80-luvulla pienpetojen nahoista sai hyvän hinnan ja ne olivat varsin tavoiteltua turkisriistaa. Turkistarhurit myös ostivat elävänä pyydettyjä yksilöitä. Nykyään pyynti on lähinnä riistanhoitoa.
Tällä hetkellä liian moni metsästäjä antaa pienpetojen olla, koska niiden metsästäminen ei ole kovin tuottavaa. Mikäli pienpedot pystyttäisiin hyödyntämään paremmin, niin metsästäjiä voitaisiin kannustaa enemmän pienpetojahtiin. Mielestäni minkin ja supikoiran pyynnistä tulisi maksaa esim. 5 euron riistanhoitopalkkio/pienpeto. Tämä lisäisi entisestään metsästysintoa pienpetojen pyyntiin ja olisi erityisesti monelle työttömälle ja nuorelle metsästäjälle mahdollisuus lisäansioon.
Suomessa vuosittain pyydettäviä yli 150 000 supikoiran raatoja voitaisiin myös käyttää biopolttoaineena. Tähän kävisi erityisesti supin nahanalusrasva. Pohjois-Karjala on jo nyt edelläkävijä biopolttoaineiden hyväksikäytössä. Miksi ei myös tässä asiassa?
Kari Kulmala, PS
kunnanvaltuutettu
Rääkkylä
Sanomalehti Karjalainen 16.6.2014