Sähköt saattavat olla poikki myrskyn vuoksi vartin tai useita vuorokausia. Tähän olemme jo tottuneet, mutta olemmeko aikaisemmista viisastuneet ja varautuneet sähkökatkoksiin? Kotitalouksissa saattavat pakasteet sulaa, mutta esim. lypsykarjatiloilla pahimmassa tapauksessa lehmät kuolevat ellei niitä saada lypsettyä. Maatilat ovat Pohjois-Karjalassa yleensä varautuneet omatoimisesti varsin hyvin, koska on ollut kyse pakosta ja elinkeinon jatkumisesta. Muussa varautumisessa on sen sijaan edelleen paljon parantamisen varaa. Pelastuslaissa on mainittu omatoimisen varautumisen velvoite, joka koskettaa niin yrityksiä, maatalouksia kuin kotitalouksia.
Ensisijainen keino varautumisessa on parantaa sähkön toimitusvarmuutta sähköyhtiöiden toimesta ja tähän velvoittaa jo voimassaoleva lakikin. Sähköverkon vieminen maan alle vie aikaa sekä rahaa ja silti mahdollisuus sähkökatkoihin on olemassa. Myrskyistä johtuvia katkoja voidaan em. toimenpiteellä kuitenkin vähentää.
Toiseksi tulisi lisätä kuntien ja yritysten velvoitetta varautua paremmin sähkökatkoihin eli esimerkiksi kunnan palvelutuotanto tulisi varmistaa kriittisten toimintojen osalta. Käytännössä em. toiminnat pitää varmistaa varavoimalla ja tässä näen tällä hetkellä paljon parannettavaa. Myös tärkeiden hyödykkeiden, kuten polttoaineiden jakelu tulisi varmistaa.
Sähkön tuotannossa tulisi parantaa omavaraisuutta sekä vähentää riippuvuutta Venäjän tuontisähköstä. Valtion tulisi myös tukea kuntien ja yritysten varautumishankkeita, esimerkiksi varavoimakalustoon kohdennettavilla avustuksilla Huoltovarmuuskeskuksen kautta. Lisäksi em. keskuksen tulisi hankkia ja varastoida siirrettäviä aggregaatteja eri puolille maata. Näitä voitaisiin tarvittaessa siirtää kriittisiin kohteisiin laajoissa ja pitkäkestoisissa sähkönjakelun häiriötilanteissa. Puolustusvoimilla olevien aggregaattien käyttökynnystä ns. siviilikäyttöön tulisi myös madaltaa.
Mielestäni olisi hyvä tehdä myös selvitys kunnilla olevista tarpeista sekä varautumisesta laajamittaisen sähköjakelun häiriötilanteen varalle ja kohdentaa avustuksia em. varavoimakaluston hankintaan.
Kotitalouksien osalta sähköntoimitusvarmuus ja siten myös turvallisuus paranee välillisesti em. toimenpitein. Omatoimista varautumista sähkökatkoksiin (aggregaatin hankinta) voisi kannustaa myös pienemmät vakuutusmaksut. Sähköyhtiöiden, Valtion ja kuntien on näytettävä esimerkkiä hoitamalla myrskyihin varautumisen parantamisessa oma osuutensa.
Kari Kulmala, Rääkkylä
kansanedustajaehdokas (ps)
Sanomalehti Karjalainen 13.10.2014