Nykyinen trendi on, että vanhusten kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään. Mutta onko meillä riittävästi resursseja ja työkaluja siihen, että vanhukset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja kaikin puolin turvallisesti?
Viime aikoina olemme joutuneet lukemaan lehdistä ikäviä uutisia vanhuksiin kohdistuneista ryöstöistä, pahoinpitelyistä ja jopa raiskauksista. Usein nämä vanhukset asuvat kodeissaan yksin. Erään iltapäivälehden uutisoinnissa kerrottiin parivaljakosta, joka esiintyi siivoojana ja huoltomiehenä. Heidän lähtiessä asunnosta oli myös vanhuksen omaisuutta kateissa. Yksin asuva vanhus on turvaton ja monesti hyvin yksinäinen, joten jokainen kävijä on hänelle tärkeä. Tämän vuoksi hän luottaa siivoojaan tai huoltomieheen, vaikkei sellaista olisi itselleen tilannutkaan.
Mielestäni yksin asuvalle vanhukselle tulisi aina etukäteen ilmoittaa päivämäärät, jolloin ollaan tulossa siivoamaan tai milloin tehdään erilaisia kiinteistöön liittyviä tarkastuksia. Tämän lisäksi pitäisi ennen vanhuksen luo menoa varmistaa puhelinsoitolla etukäteen, että oikea henkilö on tulossa. Tällöin vanhus ei päästäisi asiattomia henkilöitä sisälle asuntoon. Jokaisen omaisen ja ystävän tehtävä on kertoa vanhukselle, ettei hän päästäisi asuntoon ketään, ellei asiasta ole sovittu etukäteen. Tässä kirjoituksessa en tarkoita asiattomina henkilöinä vanhuksen tuntemia naapureita, tuttuja tai omaisia. Turvallisuutta ajatellen myöskään ovisilmän, turvalukon ja -rannekkeen merkitystä ei voida väheksyä.
Minulla on useita kokemuksia siitä, että eräänlaiset ”ikkunanpesijät” ja laittomat kaupustelijat huijaavat vanhuksilta työstä ja tavaroista huimia summia. Tämäkin on vanhuksen ”ryöstämistä”, vaikka perustuu vapaaehtoiseen maksamiseen eikä täytä lain kirjainta ryöstön osalta. Vanhus ei aina välttämättä tiedä oikeita taksoja, eikä ymmärrä nykyisen euron arvoa. Mikäli vanhuksella ei ole ketään, joka hänestä huolehtii, nämäkin tapaukset jäävät selvittämättä. Teot eivät tule useinkaan edes kenenkään tietoon.
Kun muisti alkaa pettää, yksin asuva vanhus tarvitsee ehdottomasti luotettavan ihmisen tuekseen. Pääasia on, ettei vanhus jää yksin ja koe elämäänsä omassa kodissaan turvattomaksi. Olemme vanhemmillemme velkaa turvallisen ja rauhallisen vanhuuden. Arjen turvallisuuteen kuuluu arvokas vanheneminen.
Koti-Karjala, Lieksan lehti