Euroopan unioni (EU) suunnittelee kabotaasiliikenteen vapauttamista vuonna 2014. Kabotaasiliikenne on EU:iin kuuluvan maan sisäistä liikennettä kulkuneuvolla, joka on rekisteröity toiseen maahan. Siinä esimerkiksi virolainen ajoneuvo saapuu Suomeen ja purkaa täällä kuormansa. Tämän jälkeen yrittäjä saa ajattaa Suomessa autolla kolme kuljetusta, ennen kuin auton kuljettajineen on poistuttava maasta tai ainakin käytävä rajojemme ulkopuolella.
Myös viisumivapaus EU:n ja Venäjän kanssa lähestyy. Näiden toimien jälkeen on odotettavissa, että Suomen tiet täyttyvät ulkomaalaisista ajoneuvoyhdistelmistä. Niitä kuljettavat alipalkatut ulkomaalaiset kuljettajat muutaman sadan euron kuukausipalkalla.
Kuljetusyrityksissä palkka- ja polttoainekulut ovat suurin yksittäinen kuluerä. Suomalaiset kuljetusyritykset eivät pysty näissä asioissa kilpailemaan ulkomaalaisten yritysten kanssa. Tulevaisuudessa onkin vaarana, että moni suomalainen yritys joutuu lopettamaan ja tuhansia työpaikkoja häviää ulkomaille. Samalla harmaan talouden ongelmat moninkertaistuvat.
Kabotaasiliikenteen ja siinä esiintyvä harmaan talouden valvonta kuuluu muun muassa poliisille. Kun kabotaasiliikenne lisääntyy ja valvojien määrä vähenee, niin tilanne riistäytyy hallitsemattomaksi. Kuljetustoiminnasta saatavat kuljetusmaksut ja verotulojen menetykset ovat moninkertaiset poliisitoimesta saatuihin säästöihin verrattuna.
Eduskunnassa on ollut käsiteltävänä myös EU:n komissiosta lähtenyt laki, jossa määrätään yrittäjäkuljettajalle enimmäistyöaika. Lain mukaan yrittäjäkuljettajan työaika olisi 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjaksolla. Mielestäni laki on tuhoisa, sillä se koskettaa jopa 7 200 yritystä ja lailla puututaan törkeällä tavalla yrittäjän vapauteen. Suomen kuljetusmarkkinat ovat erittäin pienyrittäjävaltaiset. Suurin osa kuljetusyrittäjistä on 1–2 auton yrittäjiä. Laki edellyttäisi lisätyövoiman palkkaamista yrityksiin. Lain tultua voimaan kustannusten nousu kuljetusyrittäjille tulee olemaan Suomen kuorma-autoliiton (SKAL:n) mukaan yhteensä noin 70–80 miljoonaa euroa.
Laki ei ole tasapuolinen kaikille kuljetusyrittäjille. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jätetään kuljetusyrittäjät, jotka eivät tavara- tai joukkoliikennelain mukaan tarvitse kuljetuksiinsa liikennelupaa. Tämä vääristää kuljetusyrittäjien välistä kilpailua.
En ymmärrä raskaan liikenteen valvojana, miten kuljetusyrittäjien kohdalla kyetään valvomaan kokonaistyöaikaa. Työpäivä alkaa aikaisin aamulla ja loppuu illalla tai yöllä. Työhön kuuluu paljon muutakin kuin ajoneuvolla ajamista. Lain yhtenä perusteluna on yrittäjän taakan keventäminen, mutta työaikarajoitteet johtavat paremminkin yrittäjien stressin lisääntymiseen kuin keventymiseen.
Lakiin ei sisällytetä rikosoikeudellisia rangaistussäännöksiä. Lain valmistelussa riittäviksi lain noudattamisen välineeksi on esitetty ainoastaan hallinnollisia pakko- ja muita valvontakeinoja. Tiedän monen vuoden kokemuksesta, että tällaisilla keinoilla on hyvin vähäinen merkitys.
Ymmärrän hyvin lain tavoitteen: tavoitteena on vähentää väsyneiden kuljettajien määrää liikenteessä. Tällä hetkellä on jo olemassa ajo- ja lepoaikadirektiivit, joiden pohjalta valvotaan kuljettajia tieliikenteessä. Ajoajan valvominen on mahdollista sekä palkallisen työvoiman osalta että myös omistajakuljettajalta. Tiedän, että nyt on tulossa jälleen laki, jota ei kyetä tai edes haluta valvoa. Mihin siis tarvitsemme tällaista lakia?
Uskon ulkomaalaisten kuljetusfirmojen valtaavan tulevaisuudessa kuljetusmarkkinamme. He pärjäävät kabotaasiliikenteessä ja pystyvät noudattamaan paremmin myös työaikasäädöksiä. Heidän valvontansa on vielä entistä vaikeampaa, jopa suorastaan mahdotonta suomalaiseen kuljetusyrittäjään verrattuna. On mahdollista, että tällaisia yrittäjien työaikaa koskevia rajoituksia ja lainsäädäntöä on tulossa EU:n kautta myös muille kuin kuljetusyrittäjille. Pidän sitä erittäin vakavana uhkana perinteiselle suomalaiselle yrittäjyydelle.
Kuljetusyrittäjiä helpottaisi, mikäli yrittäjien työaikalakia ei otettaisi käyttöön tässä muodossa. Suomalaisen kuljetusliikkeiden polttoaineen hinta tulisi saada kohtuulliseksi. Kabotaasiliikenteen valvontaan tulisi saada enemmän resursseja, ja ulkomaille rekisteröidyn kuljetusyrityksen tulisi maksaa veroja Suomeen, mikäli se kuljettaa suomalaisen huolintaliikkeen tavaraa Suomessa. Myös ulkomaalaiset vuokratyöyritykset tulisi saada verolle Suomessa. Tällä tavoin saataisiin kilpailua tasattua ja suomalaiset kuljetusliikkeet pärjäisivät ulkomaisia vastaan vähän tasapuolisemmin.
Sanomalehti Karjalainen 30.3.2013